Maailmantalous kasvoi vuonna 2024 kolmen prosentin vauhtia, mikä oli kokonaisuutena ennustetun kaltaista. Positiivisia kasvuyllätyksiä tuotti Yhdysvallat, jossa bruttokansantuote kasvoi arviolta 2,7 prosenttia vahvan kulutuskysynnän ansiosta. Vahva työllisyys, inflaation ylittävät palkankorotukset ja varallisuusarvojen kasvu tukivat kuluttajien ostovoimaa.
Lisäksi presidentti Joe Bidenin käynnistämät massiiviset tukiohjelmat vauhdittivat vihreän teknologian investointeja sekä puolijohdetuotannon ja infrastruktuurin rakentamista. Vahva talouskasvu heijastui positiivisesti yritystasolle. Tuloskasvu voimistui ja laajeni yhä useammille toimialoille vuoden edetessä.
Koronakriisin ja Ukrainan sodan kiihdyttämä inflaatio hidastui jo alkuvuonna 2024 alle kolmeen prosenttiin sekä euroalueella että Yhdysvalloissa, mutta keskuspankkien kahden prosentin inflaatiotavoitteeseen ei vuoden aikana vielä päästy. Korkea reaalikorko mahdollisti kuitenkin koronlaskujen aloittamisen. Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkojaan ensimmäisen kerran kesäkuussa ja Yhdysvaltain keskuspankki Fed syyskuussa. Koronlaskut jatkuivat tasaista tahtia, mutta vuoden lopussa korot olivat edelleen talouskasvua hidastavalla tasolla, euroalueella 3 prosentissa ja Yhdysvalloissa 4,5 prosentissa.
Sijoitusvirrat Yhdysvaltain osakemarkkinoille kasvoivat huomattavasti vuoden aikana, mikä näkyi positiivisena kurssikehityksenä. Pohjois-Amerikkaan sijoittavat rahastot olivat myös Nordean parhaiten tuottaneita rahastoja vuonna 2024. Kärkipaikan nappasi Nordea North American Enhanced huimalla 32 prosentin tuotolla. Myös maailmanlaajuisissa osakerahastoissa on iso paino Pohjois-Amerikassa, joten nekin pääsivät erinomaisiin tuloksiin. Nordea Global Enhanced tuotti 28 prosenttia kalenterivuoden 2024 aikana.
Vaikka kasvuyhtiöt, etenkin suurimmat teknologiayhtiöt eli mahtiseitsikko (Apple, Nvidia, Microsoft, Alphabet, Amazon, Meta ja Tesla) olivat tuottokärjessä, ei esimerkiksi osinkoyhtiöihin sijoittava Nordea Pohjois-Amerikka Osinko jäänyt paljoa jälkeen. Rahasto kellotti erinomaiset 26 prosentin tuotot.
Euroopassa vaisumpaa
Euroalueen talouskasvu jäi sen sijaan ennustettua heikommaksi, alle prosenttiin. Euroalueen suurimman maan Saksan talous taapersi taantuman rajamailla teollisuuden elpymisen viivästyessä. Saksan erityishaasteena on autoteollisuus, jonka siirtymä polttomoottoriautoista sähköautoihin on edennyt hitaasti heikon kysynnän ja kiinalaisen kilpailun vuoksi. Etelä-Euroopassa kasvu oli vauhdikkaampaa, kun merkittävän turismisektorin palautuminen koronakriisistä jatkui. Eurooppalaisten yritysten tuloskehitys oli kokonaisuutena vaisua, ja osakemarkkinoiden nousu jäi Yhdysvaltoja maltillisemmaksi.
Vaikka Euroopan osakemarkkinat jäivät maantieteellisessä vertailussa jälkeen, niiden tuottoluvut olivat kuitenkin pitkän ajan keskiarvon mukaiset eli vähintäänkin tyydyttävät. Nordea Eurooppa Passiivinen tuotti reilut 8 prosenttia.
Talouskasvu oli vaisua myös Suomessa, kun työttömyyden kasvu piti kotitaloudet varovaisina, eivätkä vientimarkkinat vetäneet. Suomen osakemarkkinat menettivät jälleen arvoaan ja ovat kaukana ennätyksestään, joka koettiin loppukesällä 2021. Yleisesti Pohjoismaissa meni hieman paremmin, joskin tahti oli silti Euroopan keskiarvoa hitaampaa. Rahastoista parhaiten pärjäsi pienyhtiöihin sijoittava Nordea Nordic Small Cap vajaan 7 prosentin tuotolla.
Kehittyvillä markkinoilla hajontaa
Kehittyvät osakemarkkinat ylsivät varsin hyviin 15 prosentin tuottoihin, mutta maakohtaiset erot olivat suuria. Rahastoista parhaiten tuotti Nordea Intia 23 prosentin tuotolla ja kakkonen oli Nordea Kiina 22 prosentin arvonnousulla. Intia-rahasto tosin peittosi vertailuindeksinsä noin 4 prosenttiyksiköllä, kun taas Kiina-rahasto jäi omastaan vastaavan määrän jälkeen, joten markkinatasolla katsoen kaksikon järjestys meni päinvastoin.
Kiinan kiinteistösektorin alakulo jatkui painaen kotitalouksien luottamusta ja kulutuskysyntää. Syksyn mittaan Kiinan johto ilmoitti lukuisista elvytystoimista, joiden avulla pyritään vakauttamaan maan asuntomarkkinat ja vähentämään paikallishallintojen velkataakkaa. Elvytysuutiset innostivat sijoittajia, ja osakekurssit nousivat syys–lokakuussa kymmeniä prosentteja, mutta palautuivat hieman alemmaksi loppuvuoden aikana.
Latinalaisen Amerikan suurissa maissa Brasiliassa ja Meksikossa osakkeet sen sijaan laskivat reilusti ja valuutat heikkenivät poliittisen epävarmuuden vuoksi. Donald Trumpin vaalivoitto on merkittävä riski Meksikolle, sillä Meksikon viennistä lähes 80 prosenttia suuntautuu Yhdysvaltoihin ja Trump on uhannut asettaa meksikolaisille tuotteille merkittäviä tulleja. Latinalaisen Amerikan suuri poikkeus oli kuitenkin Argentiina, jossa talousliberalismia kannattavan Javier Milein moottorisahavallankumous innosti pörssikurssit kolminumeroiseen nousuun.
Yrityslainat kehittyivät suotuisasti
Korkosijoitusten tuotot olivat pääosin hyviä. Euroalueen korkean luottoluokituksen yrityslainat tuottivat vajaat 5 prosenttia ja matalan luottoluokituksen lainat tätäkin enemmän. Nordea Corporate Bond kehittyi indeksinsä mukaisesti, kun taas riskiyrityslainoihin sijoittava Nordea Euro Yrityslaina Plus pystyi luomaan vielä puolentoista prosenttiyksikön verran lisäarvoa tuottaen yhteensä noin 10 prosenttia.
Yritysten maksuhäiriöt pysyivät pieninä, mikä kavensi luottoriskimarginaaleja kautta linjan. Marginaalien kaventuminen parantaa joukkolainojen tuottoja. Luottoriskimarginaalit olivat vuoden lopussa historiallisesti tarkasteltuna varsin alhaalla, joten marginaalit tuskin kaventuvat enää ainakaan merkittävästi.
Myös globaalit riskiyrityslainat hyötyivät talouskehityksestä. Nordea Yrityslaina Plus ylsi noin 6 prosentin tuottoihin. Nordea Kehittyvät Korkomarkkinat saavutti puolestaan yli 4 prosentin tuotot.
Latinalaisen Amerikan suuri poikkeus oli kuitenkin Argentiina, jossa talousliberalismia kannattavan Javier Milein moottorisahavallankumous innosti pörssikurssit kolminumeroiseen nousuun.
Valtionlainat kärsivät korkoliikkeistä
Valtionlainojen tuotot jäivät yrityslainoja heikommiksi pitkien korkojen nousun vuoksi. Pitkät korot sahasivat edestakaisin vuoden aikana, mutta päätyivät lähelle vuoden korkeimpia tasoja. Alkuvuonna vaikutti vielä todennäköiseltä, että pitkät korot laskevat vuoden aikana, kun inflaatio maltillistui ja keskuspankkien odotettiin laskevan ohjauskorkoja reipasta tahtia. Vuoden loppua kohti inflaation hidastuminen pysähtyi, mikä käänsi pitkät korot uudelleen nousuun etenkin Yhdysvalloissa ja lievemmässä määrin Euroopassa.
Pitkien korkojen nousuun myötävaikutti sijoittajien kasvava huoli Yhdysvaltain velkaantuneisuuden kasvusta. Sama huoli näkyi myös Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Markkinakorkojen nousu laskee joukkolainojen arvoja.
Lyhyille korkosijoituksille vuosi oli taas hyvä. Lyhyet markkinakorot ennakoivat keskuspankkien ohjauskorkoja, jotka määrittävät siten lyhyen koron rahastojen tuotto-odotukset. Ohjauskorkojen odotetaan jatkavan laskuaan, mutta pysyvän selvästi positiivisina. Nordea Korkotuotto saavutti yli 6 prosentin tuottolukemat ja Nordea Korko reippaat 4 prosentin tuotot.
Miten tästä eteenpäin?
Miltä seuraava vuosi vaikuttaa sijoitusten kannalta?
Lue artikkeli aiheesta!Aika tarkastaa sijoituksiasi?
Haluaisitko keskustella sijoituksistasi ja päivittää suunnitelmiasi?
Varaa aika sijoitusneuvontaan!Tämä on markkinointimateriaalia. Tässä artikkelissa esitetyt eri yhtiöitä ja/tai sektoreita koskevat näkemykset eivät ole Nordean antamia suosituksia. Keskustele aina sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä.
