USA:n presidentinvaalit pidetään 5. marraskuuta. Samalla valitaan kaikki jäsenet kongressin edustajainhuoneeseen sekä kolmasosa senaatin jäsenistä. Tulevan presidentin todellinen valta riippuukin merkittävässä määrin siitä, saako hänen puolueensa enemmistön kongressin molemmissa kamareissa.
Edustajainhuoneen enemmistön voittaa todennäköisesti tulevan presidentin puolue. Senaatin enemmistö menee sen sijaan todennäköisesti republikaaneille presidentistä riippumatta. Donald Trumpin voittaessa on siten todennäköistä, että republikaanit hallitsisivat myös kongressia, jolloin Trumpin ajama lainsäädäntö myös toteutuisi suurella todennäköisyydellä. Kamala Harris puolestaan joutuisi todennäköisesti hallitsemaan jakautuneen kongressin turvin, jolloin hänen lakialoitteensa kohtaisivat vastatuulta senaatissa.
Kongressin molempien kamareiden hyväksyntä tarvitaan päätöksille, jotka koskevat valtion tuloja tai menoja. Presidentillä on sen sijaan enemmän itsenäistä valtaa päättää tulleista tai maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä.
Uhkakuvana verot tai tullit
Osakemarkkinoiden näkökulmasta vaalien tärkeimmät teemat ovat yritysveron ja tuontitullien mahdolliset muutokset.
Kamala Harris on ehdottanut yritysveron nostoa 21 prosentista 28 prosenttiin. Toteutuessaan tämä leikkaisi tuntuvasti yritysten tuloskasvua ja vaikuttaisi negatiivisesti Yhdysvaltain osakemarkkinoihin. Mikäli Harris voittaa, mutta republikaanit hallitsevat senaattia, veroa ei tulla nostamaan, sillä senaatti ei sitä hyväksyisi. Jos taas demokraatit voittaisivat koko kongressin, riski nostolle kasvaisi ja osakemarkkinat voisivat reagoida vaalitulokseen laskulla. On kuitenkin mahdollista, että näin tuntuva nosto ei saisi edes kaikkien demokraattien kannatusta ja todellinen nosto jäisi selvästi pienemmäksi. Donald Trump on puolestaan sanonut haluavansa laskea yritysveron 15 prosenttiin Yhdysvalloissa valmistettujen tuotteiden osalta, mikä olisi toteutuessaan positiivista osakemarkkinoille.
Trumpin kauppapolitiikka voi sen sijaan luoda uhkakuvia osakemarkkinoille. Trump on uhannut nostaa kaikkien tuontituotteiden tulleja 10 prosenttiyksiköllä ja kiinalaisten tuotteiden tulleja 60 prosenttiyksiköllä. Mikäli näin toimittaisiin, se johtaisi lähes varmasti vastatoimiin kauppakumppaneiden taholta. Globaali kauppasota hidastaisi talouskasvua ja nostaisi inflaatiota myös Yhdysvalloissa. Tämä puolestaan painaisi osakemarkkinoita ja nostaisi pitkiä korkoja. Ei ole kuitenkaan todennäköistä, että näin laajoja tulleja tullaan asettamaan. Trump haluaa luoda Yhdysvaltoihin enemmän teollisuuden työpaikkoja ja on jo toivottanut eurooppalaiset ja kiinalaiset yhtiöt tervetulleiksi rakentamaan tehtaita Yhdysvaltoihin. Tulleilla uhkaaminen voidaankin nähdä osana Trumpin ”investointien houkuttelukampanjaa”. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin se tuottaisi hedelmää.
Jatketaanko veronalennuksia?
Tulevan presidentin ensimmäisiä tehtäviä on päättää, mitä tehdään vuonna 2017 voimaan tulleille tilapäisille veronalennuksille, jotka erääntyvät vuoden 2025 lopussa. Jos näitä ei jatketa, finanssipolitiikka kiristyy määrällä, joka vastaa 1,25 prosenttia BKT:sta. Mikäli republikaanit saavat punaisen värisuoran, veronalennuksia todennäköisesti jatketaan sellaisenaan, sillä niistä päätettiin alun perin Trumpin kaudella. Jos sen sijaan Harris voittaa ja demokraatit voittavat myös koko kongressin, veronalennuksia jatkettaisiin luultavasti vain pieni- ja keskituloisten osalta. Harrisin tavoitteena on kiristää suurituloisten tuloveroa sekä suurten pääomatulojen verotusta. Vaikka valta kongressissa jakautuisi, jonkinlainen sopu veronalennusten osittaisesta jatkamisesta todennäköisesti saadaan. Negatiivisin skenaario olisi, että poliittista sopua ei löytyisi, jolloin kiristykset leikkaisivat vuoden 2026 talouskasvua.
Trumpin voitto tukisi osakemarkkinoita
Yhdysvaltain osakemarkkinoiden kannalta Trumpin voitto yhdistettynä republikaanien hallitsemaan kongressiin olisi lyhyen aikavälin kurssikehityksen kannalta paras lopputulema. Trumpin nousu viimeisimmissä gallupeissa sekä selvä johto vedonlyöntitilastoissa onkin jo heijastunut positiivisesti Yhdysvaltain osakemarkkinoille. Nousussa ovat olleet erityisesti Trumpin ajamasta kevyemmästä regulaatiosta hyötyvät yritykset kuten pankit. Muita Trumpin politiikasta hyötyviä toimialoja olisivat energia- ja puolustussektori sekä mahdollisesti suuret teknologiayhtiöt ja lääkeyhtiöt. Keskipitkän aikavälin vaikutukset ovat vaikeammin arvioitavissa ja ne riippuvat pitkälti siitä, millaista Trumpin kauppapolitiikka tulee olemaan.
Osakemarkkinoiden kannalta Harrisin voitto olisi melko neutraali tapahtuma, mikäli kongressi säilyisi jakautuneena. Positiivinen reaktiokin olisi mahdollinen, sillä tyypillisesti markkinat nousevat vaalien jälkeen, kun epävarmuus vähenee. Ensireaktio jäisi kuitenkin todennäköisesti laimeammaksi kuin Trumpin ja republikaanien voittaessa. Keskipitkän aikavälin politiikkaan liittyvä epävarmuus olisi kuitenkin merkittävästi pienempää kuin Trumpin tapauksessa.
Tällä hetkellä markkinoilla ei olla huolissaan Yhdysvaltain velkaantumisasteen noususta, mikä selittynee maan vahvalla talouskasvulla ja dollarin asemasta reservivaluuttana. Kumpikaan ehdokkaista ei ole hidastamassa velkaantuneisuuden nousua, mutta Harrisin politiikka pitäisi alijäämän kasvun pienempänä, mikäli veronkorotukset toteutuisivat. Trumpin nousu gallupeissa onkin osaltaan myötävaikuttanut pitkien korkojen uuteen nousuun viime viikkoina. Harrisin voitto voisikin painaa pitkiä korkoja jälleen alemmaksi.
Tämän markkinointimateriaalin on laatinut Nordea Funds. Tässä artikkelissa esitetyt tiedot eivät ole sijoitusneuvontaa, eikä niiden perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä eikä niitä tule pitää sijoitussuosituksena. Artikkelissa olevat arviot, luvut tai tiedot eivät ole täydellisiä, ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Keskustele sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Rahastosäästämiseen kuuluu riskejä ja sijoitettujen varojen arvo saattaa nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää koko sijoittamansa summan. Rahastojen historialliset tuotot eivät ole tae tulevista tuotoista. Rahaston tulevat tuotot riippuvat mm. markkinan kehityksestä, salkunhoitajan taidoista, rahaston riskiprofiilista, rahaston kuluista, valuuttakurssien vaihteluista sekä verotuksesta.
