Historiatiedot kansainvälisten osakemarkkinoiden kehityksestä kertovat selvästi, että aika voittaa ajoituksen. Osakemarkkinoilla on niin voimakas taipumus kasvattaa arvoaan pitkällä aikavälillä, että riittävän monen vuoden kuluessa positiivisen tuoton saavuttaminen hyvin hajautetulle salkulle on käytännössä varmaa. Ja edelleen, riittävän pitkällä aikavälillä toteutunut tuotto on hyvin todennäköisesti lähellä markkinoiden historiallista keskimääräistä tuottoa, joka on ollut vuosina 1900–2023 6,5 % vuodessa inflaatio huomioiden.
Kun osakkeet keskimäärin tuottavat näin hyvin pitkällä aikavälillä, onko perusteltua sijoittaa yksittäisiin, huolella valittuihin osakkeisiin vuosikymmeniksi osta ja pidä -periaatteella ja olettaa tulosten olevan hyviä?
Taivaanranta sumun peitossa
Tuskin.
Pitkällä aikavälillä kuten 10 tai 20 vuoden kuluessa osakkeita liikuttavat niiden kyky luoda kassavirtaa. On myös tunnettu fakta, että pitkällä aikavälillä hyvin pieni joukko osakkeista vastaa koko markkinoiden tuottoa. Teoreettisesti ajatellen olisi melko helppoa valikoida pari–kolmekymmentä vakaata ja mieluusti kasvavaa kassavirtaa tuottavaa osaketta ja antaa ajan tehdä tehtävänsä.
Ongelmaksi muodostuu kuitenkin, että useimmiten on käytännössä mahdotonta nähdä niin pitkälle tulevaisuuteen. Syitä on lukuisia. Teknologia kehittyy, aloille tulee uusia kilpailijoita ja liiketoimintamalleja, toimialojen kilpailu- ja sääntelyolosuhteet muuttuvat sekä yritysten tuote- ja palveluvalikoimat vaihtuvat.
On käytännössä mahdotonta arvioida, minkä yritysten asema vahvistuu ja minkä heikentyy vuosikymmenten kuluessa. Useimpien jollei kaikkien yritysten kyky luoda arvoa näin pitkällä tulevaisuudessa on siis vähintäänkin hämärän peitossa tai todennäköisimmin täysin tuntematon. Vain jos aikoo sijoittaa koko markkinaan esimerkiksi passiivisen rahaston kautta, osta ja pidä -taktiikka lienee toimiva strategia, mutta toisaalta indeksirahastot itsekään eivät vain ”osta ja pidä”, vaan niitä päivitetään ja muokataan säännöllisesti ja vähintäänkin vuosittain.
Tuntematon tuottopotentiaali
Perimmäinen syy, miksi Applen, Amazonin tai Nvidian kaltaiset jättiläiset ovat tuottaneet niin satumaisesti tällä vuosituhannella on, ettei näiden yhtiöiden potentiaalia ymmärretty lainkaan noin 25 vuotta aiemmin. Nyt kun asioita katsoo jälkiviisaana voi kysyä, olisiko se ollut mahdollistakaan?
Likipitäen sataprosenttisella varmuudella voi sanoa, että ei. Mainittujen yhtiöiden tai muutaman muun tähtitieteellistä arvonnousua ei kerta kaikkiaan olisi voinut mitenkään luotettavasti mallintaa, koska niiden tämän päivän tuloksesta ja liikevaihdosta valtaosa koostuu tuotteista ja palveluista, joita ei ollut olemassakaan vielä neljännesvuosisata sitten.
Kuka olisi voinut nähdä, että Apple julkaisee vuonna 2007 uudenlaisen matkapuhelimen, jota aletaan kutsua älypuhelimeksi ja joka sysää ”miljardin asiakkaan Nokian” tylysti matkapuhelinvalmistajien valtaistuimelta? Minkään analyysin kautta ei olisi voinut päätyä tulokseen, että älypuhelimet muuttaisivat niin perusteellisesti kulutustottumuksia, viestintätapoja ja toimialoja, että niistä tulisi välttämätön osa jokapäiväistä elämää – ja tarjoaisivat vuosituhannen vaihteesta katsoen aivan käsittämättömät liiketoimintamahdollisuudet, joista Apple kahmisi leijonanosan.
Amazon sen sijaan oli verkossa toimiva tappiollinen kirjakauppa, joka oli vasta alkanut laajentaa tuotevalikoimaansa. Vaikka olisi jotenkin voinut ennakoida, että yhtiö alkaa myydä lähes mitä tahansa verkossa, ei ollut mitään keinoa nähdä, että Amazon myöhemmin mullistaisi ja valtavirtaistaisi pilvipalveluiksi kutsutun tavan toimittaa laskentatehoa, tallennuskapasiteettia sekä sovelluksia verkon välityksellä ja laskuttaa niistä käytön mukaan. Näin yhtiö kuitenkin rakensi liiketoimintansa ja tulokset puhuvat puolestaan.
Nvidia puolestaan valmisti näytönohjainten grafiikkasuorittimia ja kuluttajista yhtiön nimen tunsivat lähinnä pöytätietokoneita kokoavat videopelaajat. Mikä oli todennäköisyys, että neljännesvuosisata myöhemmin yhtiö tunnettaisiin tekoälyvallankumouksen jättiläisenä?
Seuraavan 25 vuoden suurimmat kasvutarinat ovat yhtä mysteerejä nyt kuin edellä mainitut aikanaan. Jos jotain niistä voisi veikata, niin ne pohjautuvat liiketoimintaan, josta emme tänään tiedä vielä mitään.
Monsterimatka
Koska erittäin pitkällä aikavälillä vain hyvin pieni osa osakkeista vastaa koko markkinan tuotosta, todennäköisyydet ovat rajusti sijoittajaa vastaan, jos hän koittaa valikoida parhaiten tuottavat osakkeet seuraavien kymmenien vuosien perspektiivillä. Mutta millaiseen menoon on syytä varautua, jos joku voittajista osuisikin kohdalle? Otetaan pieni ajatusleikki.
Yksi viimeisen 30 vuoden (aikaväli 1.7.1994–30.6.2024) parhaiten tuottaneista osakkeista on energiajuomavalmistaja Monster. Yhtiön arvo on kasvanut lähes 1 830-kertaiseksi tuottaen keskimäärin vuositasolla noin 28,4 %. 10 000 dollarin sijoitus Monsteriin periodin alussa olisi kasvanut valtavaksi 18,3 miljoonan dollarin omaisuudeksi. Olisiko sijoittaja saanut tuntea matkan aikana pelkkää euforiaa miettiessään, milloin jäisi aikaiselle eläkkeelle ja millaisen kartanon ja luksusjahdin ostaisi?
Kaikkea muuta. Jos joku onkin keikkunut monsteriosakkeen kyydissä kaikki nämä vuodet, niin matka on ollut melkoinen vatsanvääntäjä. Osakkeen arvosta on pudonnut vähintään puolet neljä erillistä kertaa. Kahdella näistä kerroista arvosta hävisi enemmän kuin kaksi kolmasosaa ja pahimmassa tapauksessa yli kolme neljäsosaa.
Välillä osakkeen hinta putosi rytinällä muutamassa kuukaudessa, välillä noin vuoden kuluessa. Pisimmillään vajoaminen kesti lähes kolme vuotta. Kun pohja oli saavutettu – mitä ei tietenkään voinut sillä hetkellä tietää –, matka takaisin pinnalle kesti melkein aina vuosia lisää.
Jollei omistustensa olemassaoloa ole kokonaan unohtanut, mikä ei ole kovin fiksu strategia yksittäisen osakkeen osalta, sijoittajan tuntemuksia voi vain arvailla. Etenkin siinä vaiheessa, kun alkuperäisen sijoituksen arvo – ja sen varaan pohdittu tulevaisuuden suunnitelma – on jo ehtinyt kasvaa merkittäväksi, vain huvetakseen silmissä milloin mistäkin syystä. Vaatii äärimmäistä päättäväisyyttä uskoa, että osake nousee tuhkasta uudestaan ja taas uudestaan eikä jää pysyvästi matalalentoon.
Eikä Monster ole mikään poikkeus äärimmäisen hyvin tuottaneiden osakkeiden joukossa vaan sääntö. Vastaavanlaisia arvonlaskuja löytyy yhtä lailla Microsoftin ja Applen kaltaisten osakkeiden historiasta. Käytännössä kaikkien osakkeiden hinnat välillä romahtavat, kaikki vain eivät nouse takaisin mistä lähtivät putoamaan saati sen yli.
Jos olisit itse omistanut Monsterin osaketta 30 vuotta, joko nyt myisit? Mitä jos tietäisit, että kesäkuun lopussa osake oli vajaa 18 % kaikkien aikojen ennätyksensä alapuolella? Esimerkkisjoittajamme yli 18 miljoonan dollarin omaisuus olisi nyt melkein 4 miljoonaa pienempi, mitä se oli 13. maaliskuuta 2024. Odottaisitko, että osake palautuisi kurssilaskusta – vai jäisitkö jopa odottamaan uusia, entistäkin hulppeampia tuottoja? Sijoittaminen ei ole helppoa edes silloin, kun satumaiset tuotot osuvat kohdalle!
Ääripäästä toiseen
Lyhyellä, esimerkiksi yhden vuoden aikavälillä osakkeiden hintoja taas liikuttavat paljolti ulkopuoliset tekijät kuten suhdannenäkymät, sijoittajien riskinottohalukkuus, rahapolitiikka sekä kaupankäyntiin, sääntelyyn ja geopolitiikkaan liittyvät uhkakuvat. Toki yritysten tulosjulkistusten jälkeen osakkeet saattavat pompata tai vajota tulosten ja päivitettyjen ennusteiden mukaisesti, mutta on yleistä, että tämän jälkeen hinnat jatkavat ajelehtimista yleisten markkinatunnelmien mukaan.
Vaikka ymmärtäisi kuinka hyvin yritysten kyvyn luoda arvoa tällä hetkellä ja nykyisissä olosuhteissa, parhaimpien kassamagneettienkin kehitys on lyhyellä aikavälillä herkästi yleisen markkinakehityksen armoilla. Ja siinä missä yrityksen kykyä kerryttää kassavirtaa voi arvioida esimerkiksi kysynnän ja kilpailuetujen perusteella, lyhytaikaisia markkinailmiöitä on käytännössä mahdoton ennakoida johdonmukaisesti oikein. Vaivalla tehty pohjatyö ei siis välttämättä ehdi kantaa hedelmää lyhyellä aikavälillä.
Tasapainoilua ja paljon työtä
Asiat eivät siis tässäkään tapauksessa ole yksinkertaisia, vaan sopivan sijoitushorisontin löytäminen vaatii tasapainoilua eri näkökohtien välillä. Järkevin aikaväli tutkia ja ottaa kantaa osakkeiden tuottopotentiaaliin lienee siis jossain edellä mainittujen periodien välimaastossa.
Esimerkiksi 3–5 vuoden aikaväli voisi olla riittävän pitkä, jotteivät lyhytaikaiset markkinakehitykset suuremmin enää vaikuta osakkeisiin, mutta toisaalta riittävän lyhyt, jotta osakkeiden tuottopotentiaalia, yritysten kilpailuasemia ja toimialojen kehityskulkuja voi vielä arvioida riittävän luotettavasti. Virheitä tulee tehtyä vääjäämättömästi, mutta ehkä tällä aikavälillä on mahdollista päästä tilanteeseen, jossa on useammin oikeassa kuin väärässä.
Tällaisella aikajänteellä sijoittaminen vaatii tietysti rutkasti työtä. Sijoituspäätösten taustalla olevaa analyysiä pitää päivittää säännöllisesti, vähintään jokaisen neljännesvuosiraportin jälkeen, jotta voi varmistaa, että yrityksen lähitulevaisuus näyttää edelleen lupaavalta.
Parhaassa tapauksessa jokin osake saattaa pysyä osana salkkua vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, jos se säilyttää tuottopotentiaalinsa. Esimerkiksi yksi maailman menestyneimmistä sijoittajista Warren Buffett on omistanut muun muassa Coca-Colaa ja American Expressiä kolmisenkymmentä vuotta. Jokaista Coca-Colaa vastaa kuitenkin paljon suurempi määrä osakkeita, joiden kassavirrat ehtyvät ajan saatossa.
Tiesitkö...
Että monet osakerahastot tekevät sijoituspäätöksiään artikkelissa mainitulla 3–5 vuoden aikajänteellä? Rahastojen salkunhoitajat seuraavat ja arvioivat jatkuvasti markkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia ja tekevät pitkäaikaisia sijoituspäätöksiä perusteellisten analyysien pohjalta.
Salkunhoidolla on käytössään paitsi kaikki julkinen tieto myös analyytikkotiimiensä osaaminen, minkä lisäksi he voivat hyödyntää päätöksenteossaan yritysjohdon, kilpailijoiden, asiakkaiden, alihankkijoiden sekä alan asiantuntijoiden kanssa käytyjä keskusteluja.
Rahastosijoittaminen on vaivaton tapa säästää ja kerryttää varallisuutta. Sijoituspäätöksistä huolehtivat ammattimaiset salkunhoitajat, ja sijoittajan tehtäväksi jää ainoastaan itselle ja omaan tilanteeseen sopivien rahastojen valitseminen. Rahastoihin voi solmia helposti myös vaikkapa kuukausittaisen säästösopimuksen, jolloin sijoittamisesta tulee automaattista.
Kiinnostuitko? Voit lukea rahastosijoittamisesta lisää täällä.
Rahastosäästäminen on vaivaton tapa aloittaa sijoittaminen
Nordean yli 100 rahaston valikoimasta löydät varmasti juuri sinun tarpeisiisi sopivan tuotteen.
Tutustu rahastovalikoimaamme ja tee säästösuunnitelma!Haluatko keskustella suunnitelmistasi?
Sijoitustapaamisessa teemme yhdessä sinulle yksilöllisen sijoitussuunnitelman tai -ehdotuksen, jonka avulla on helppo ottaa ensi askelet sijoittamisessa.
Varaa aika Nordean ilmaiseen sijoitusneuvontaan!Tämän markkinointimateriaalin on laatinut Nordea Funds. Tässä artikkelissa esitetyt tiedot eivät ole sijoitusneuvontaa, eikä niiden perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä eikä niitä tule pitää sijoitussuosituksena. Artikkelissa olevat arviot, luvut tai tiedot eivät ole täydellisiä, ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Keskustele sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Rahastosäästämiseen kuuluu riskejä ja sijoitettujen varojen arvo saattaa nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää koko sijoittamansa summan. Rahastojen historialliset tuotot eivät ole tae tulevista tuotoista. Rahaston tulevat tuotot riippuvat mm. markkinan kehityksestä, salkunhoitajan taidoista, rahaston riskiprofiilista, rahaston kuluista, valuuttakurssien vaihteluista sekä verotuksesta.
