”Seuraamme erittäin huolestuneina Brasilian kiihtyvää metsäkatoa.” Näin alkaa kirje, jonka Nordea Asset Management on yhdessä 28 muun kansainvälisen varainhoitajan kanssa lähettänyt Euroopassa toimiville Brasilian suurlähettiläille.
Metsäpalot ja hakkuut ovat jo pitkään olleet ongelma Brasiliassa, ja sijoittajat ovat jo aiemmin ilmaisseet vastustavansa muuttunutta poliittista linjaa ja Nordean edustajat ovat tämän vuoksi jo muun muassa tehneet kenttäkäynnin Brasiliaan sekä tavanneet maan suurlähettilään Helsingissä.
Uutta tilanteessa on, että Brasilian kongressi äänestää pian laista, joka tekisi laittomat maananastukset ja metsähakkuut laillisiksi. Tämä tarkoittaa, että ne Amazonin alueen maat, jotka yksityiset henkilöt ovat ottaneet laittomasti käyttöönsä vuosien mittaan, kuuluvat nyt laillisesti heille. Aiemmin maananastuksesta annettiin sakkoja, mutta nyt monet rikollisjärjestöt saavat vapaat kädet. Brasilialainen riippumaton tutkimuslaitos Imazon uskoo, että lain seurauksena hakataan vielä 16 000 neliökilometriä metsää vuoteen 2027 mennessä.
Sascha Stallberg
Credit & ESG Analyst, Nordea Asset Management
Huolta on lisännyt, että Brasilian ympäristöministeri Ricardo Salles on hallituksen istunnossa kuvatulla videolla kehottanut käyttämään COVID-19-pandemiaa hyväksi ”median harhauttamisessa”. Kun huomio on kiinnittynyt muualle, hallitus voisi muuttaa sääntöjä ja yksinkertaistaa Amazonin aluetta koskevia vaatimuksia.
– Olemme allekirjoittaneet kirjeen, koska haluamme lisätä tietoisuutta metsänhakkuista Brasiliassa ja kannustaa selkeän lainsäädännön laatimiseen. Koska rahastoissamme on sijoituksia Brasiliaan, meille on tärkeää, että lainsäädännöstä käy ilmi, ettei laittomia hakkuita hyväksytä. Nykyinen ilmaisutapa voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pelkäämme myös, että ilmoitettu lainsäädännön muutos johtaa laittomien hakkuiden lisääntymiseen, sanoo Credit & ESG Analyst Sascha Stallberg Nordean varainhoidosta.
Amazonin sademetsä
Amazonin sademetsän pinta-ala on 6,7 miljoonaa neliökilometriä (kaksi kertaa Intian kokoinen alue). Se on suurin maailmassa jäljellä oleva trooppinen sademetsä. Alueella elää vähintään 10 % maailman tunnetuista kasvi- ja eläinlajeista, mukaan lukien kotoperäiset ja uhanalaiset lajit. Joet kuljettavat 15–16 % maapallon meriin kulkeutuvasta vedestä. Amazon-joki on yli 6 600 kilometriä pitkä. Satojen sivujokien ja suuren virtaaman ansiosta siinä elää eniten makean veden kaloja maailmassa.
Amazonin altaan eteläosa on kuiva kesäkuusta joulukuuhun, mikä aiheuttaa tulipalovaaraa. Monet palot johtuvat ihmisen toiminnasta, etenkin metsien hakkuusta maanviljelyä varten.
Lähteet: WWF ja National Geographic
Metsiä hakataan ja alkuperäiskansan oikeuksia loukataan
Kirjeessä ilmaistaan myös huoli tulevaisuudesta, jos lakiesitys hyväksytään. Allekirjoittajina on muun muassa pohjoismaisia omaisuudenhoitajia ja eläkerahastoja sekä esimerkiksi Englannin kirkko:
”Jos laki hyväksytään, se kannustaa jatkamaan laitonta maananastusta ja metsänhakkuita, jotka vaarantavat Amazonin alueen tulevaisuuden sekä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen. Lisäksi se heikentää alkuperäiskansan ja perinteisen asutuksen oikeuksia.”
Allekirjoittajat ilmaisevat myös huolensa lainsäädännön taloudellisista vaikutuksista.
”Olemme huolissamme hakkuiden ja alkuperäiskansan oikeuksien loukkausten mahdollisista taloudellisista vaikutuksista asiakkaisiimme ja sijoitusyhtiöihin maineriskin, operatiivisen riskin ja sääntelyriskin kannalta. Olemme huolissamme siitä, että metsätuhojen lisääntyminen haittaa yhtiöiden liiketoimintaa Brasiliassa. Mikäli hakkuut vaikuttavat yhtiöiden toimintaan ja toimitusketjuihin, niille tulee vaikeuksia päästä kansainvälisille markkinoille. Myös Brasilian valtionlainojen riskiprofiili nousee, jos metsäkato jatkuu”, todetaan 29 kansainvälisen omaisuudenhoitajan kirjeessä.
Sademetsää on hakattu enemmän kuin koskaan ennen
Loppukesällä 2019 mediassa olivat voimakkaasti esillä Brasilian metsäpalot, jotka oli sytytetty maatalouteen käytettävien maa-alueiden laajentamiseksi.
Suurin osa paloista sytytetään ja hakkuista tehdään laittomasti, ja niistä on aikaisemmin rankaistu suurilla sakoilla. Presidentti Bolsonaron virkaan astumisen jälkeen rajoituksia on kuitenkin lievennetty merkittävästi.
– Tulipalojen määrä lisääntyi Amazonin alueella vuonna 2019. Samaan aikaan laittomista metsänhakkuista annettujen sakkojen määrä väheni. Lainsäädännön täytäntöönpanon ja hakkuiden laajuuden välillä näkyy selvä yhteys. Jos lainsäädäntö pannaan täytäntöön tehokkaasti, palojen määrä laskee – ja jos täytäntöönpano on riittämätöntä, se ei laske, Nordean varainhoidon Emerging Markets Debt -tiimin vetäjä Thede Rüst sanoo.
Thede Rüst
Emerging Markets Debt -tiimin vetäjä, Nordea Asset Management
Negatiivinen suuntaus on jatkunut vuonna 2020. Brasilialaisen avaruustutkimusinstituutti INPE:n mukaan vuoden 2020 neljän ensimmäisen kuukauden aikana Amazonin alueella hakattiin ainutlaatuista sademetsää eniten sen jälkeen, kun mittaukset aloitettiin vuonna 2015. Pelkästään huhtikuussa hakattiin 156 neliökilometriä sademetsää.
Jotta konkreettisia toimia myös saataisiin aikaan, toivotaan suurlähettiläiltä aikaa tapaamiseen mahdollisimman pian.
Mitä ympäristön laiminlyöminen voi merkitä sijoituksillesi?
Jos maan hallitus ei huolehdi riittävästi tai ollenkaan ympäristöriskien hallitsemisesta, tällä voi olla vakavia seurauksia maan taloudelle ja sitä myötä myös sijoituksillesi. Ensimmäiset merkit Brasilian heikosta ympäristönhoidosta nousivat esiin elokuussa 2019. Tästä johtuen esimerkiksi Ranskan (tuolloin G7-maiden puheenjohtaja) presidentti Emmanuel Macron uhkasi estää EU:n ja Etelä-Amerikan kauppavyöhyke Mercosurin välisen vapaakauppasopimuksen.
