Kun ennakoimme tulevaa kehitystä vuoden 2023 alussa, odotimme kurssiheilunnan jatkuvan voimakkaana mutta uskoimme osakkeiden tuottavan kohtuullisesti ja korkosijoitusten hyvinkin, jos keskuspankkien korkopolitiikkaa muuttuu. Pessimistiset tunnelmat, matalat arvostustasot ja riskien heijastuminen arvopaperien hintoihin jättivät runsaasti tilaa myönteisille yllätyksille.
Ennusteet menevät kenties useammin pieleen kuin kohdilleen, mutta tällä kertaa olimme jotakuinkin jäljillä. Paitsi että osakesijoitukset yllättivät myönteisesti ja tuottivat yleisesti ottaen vielä paremmin kuin kohtuullisesti.
Heilunta eli volatiliteetti niin osakkeiden kuin joukkolainojen arvoissa oli kyllä voimakasta suurimman osan vuotta, kun sijoittajien huolenaiheet pallottelivat vakavan taantuman ja yhä korkeiden inflaatiopaineiden välillä. Lokakuun lopulla suunta kuitenkin kääntyi.
Silloisten talouslukujen ja yritysten tulosraporttien valossa markkinat alkoivat uskoa vakaasti, että keskuspankit onnistuvat hidastamaan inflaatiota ilman, että talous päätyy pahaan taantumaan. Inflaatiovauhti laskikin Yhdysvalloissa käytännössä puoleen vuoden loppuun mennessä ja Euroopassa vielä enemmän.
Tämän seurauksena markkinakorot laskivat voimakkaasti, kun sijoittajat odottivat keskuspankeilta suunnanmuutosta tiukkaan rahapolitiikkaansa. Keskuspankit myös vahvistivat, että ohjauskorkojen nostot ovat tältä erää takanapäin, ja että korkoja aletaan laskea vuoden 2024 aikana. Kaikki tämä siivitti niin osakkeiden, valtionlainojen kuin yrityslainojenkin arvot vahvaan nousuun.
Laaja rintama
Euromääräisesti tarkasteltuna osakkeista vahvimmin kehittyivät Pohjois-Amerikan markkinat, jotka tuottivat noin 22 %. Myös Intian, Japanin ja Euroopan markkinat kohosivat noin 16–17 %:n tuottoihin. Tämän myötä kansainvälisten osakemarkkinoiden keskimääräinen tuotto oli lähes 20 %.
Myös Pohjoismaissa tuottolukemat kohosivat kaksinumeroisiin lukemiin. Harmillisena poikkeuksena oli kotimaan markkinat, joiden arvo oli vuoden lopussa käytännössä samalla tasolla kuin vuoteen lähdettäessä.
Kiinan osakemarkkinat oli oikeastaan ainoa, joka teki selvää tappiota, kun maan vienti romahti, teollisuustuotanto hyytyi ja kiinteistösektorin ongelmat syvenivät. Kiinalaisosakkeista huolimatta kehittyvät markkinat yleisesti tuottivat noin 6 %.
Kasvu- ja IT-yhtiöt vetureina
Tyyleittäin tarkasteltuna erityisen hyvin pärjäsivät kasvuosakkeet, jotka jättivät arvo- ja osinkoyhtiöt selvästi taakseen. Kasvuyhtiöt hyötyvät korkojen laskusta erityisesti siksi, että suhteessa muihin yhtiöihin suurempi osa niiden luomasta kassavirrasta (mahdollisesti) realisoituu vasta tulevaisuudessa. Jotta eri aikoina saatavia rahavirtoja voisi verrata keskenään, ne täytyy oikaista vastaamaan nykyhetken arvoa.
Kun korot laskevat, tulevaisuudessa saatavat rahavirrat voi korjata pienemmällä kertoimella. Toisin sanoen, tulevien tuottojen arvo nykyrahassa nousee. Sen vuoksi kasvuyhtiöt hyötyvät, jos vallitseva korkotaso laskee.
Toimialoista IT-sektori nousi huimasti, kun tekoälyyn liittyvät liiketoiminta-alueet kokivat varsinaisen buumin. Energiasektori puolestaan kärsi etenkin laskeneista öljynhinnoista. Huomionarvoista on kuitenkin, että kansainväliset osaketuotot muodostuivat korkeiksi lopulta melko pienen, lähinnä teknologiapainotteisen yhtiöjoukon ansiosta.
Positiivista kautta linjan
Korkopuolella loppuvuoden markkinakorkojen lasku nosti joukkolainojen tuotot lukemiin, joita ei ole nähty näin laaja-alaisesti moneen vuoteen. Euroalueen valtionlainat tuottivat noin 7 % ja eurooppalaiset yrityslainat vielä enemmän. Erityisesti riskiyrityslainat hyötyivät myös loppuvuonna rivakasti kaventuneista luottoriskilisistä valtionlainojen ja yrityslainojen välillä.
Alueellisesti tarkasteltuna eurooppalaiset lainat peittosivat amerikkalaiset verrokkinsa. Kehittyvät korkomarkkinat olivat niin ikään vahvassa vedossa tuottaen keskimäärin yli 8 %. Myös lyhyen ja keskipitkän koron lainamarkkinat tarjosivat lähemmäs 3,5 %:n tuottoja.
Parhailla markkinoilla ylituottoja
Rahastotasolla tarkasteltuna osakerahastoista kärkipaikan nappasi Pohjois-Amerikan markkinoille indeksiä mukaillen mutta maltillisia painotuseroja tekevä North American Enhanced 23 %:n tuotolla. Samanlaista sijoituspolitiikkaa noudattavat Global Enhanced sekä Vastuulliset Osakkeet Maailma peittosivat niin ikään indeksinsä.
Jo valmiiksi korkean markkinatuoton päälle ylituottoa onnistuivat tarjoamaan myös Eurooppalaiset Tähdet ja Intia-rahastot. Muita suhteellisia menestyjiä olivat esimerkiksi Kehittyvät Osakemarkkinat, joka hyötyi alipainostaan Kiinan markkinoilla, sekä Nordic Small Cap, joka onnistui jälleen erinomaisesti osakevalinnoissaan.
Suurimmat tappiot kärsi Kiina-rahasto, jonka arvo laski jopa 20 %. Muita arvoaan menettäneitä rahastoja olivat muun muassa Aasialaiset Tähdet, Suomalaiset Tähdet ja Euroopan Pienet Yhtiöt. Näiden arvonmenetykset laskettiin kuitenkin vain muutamissa prosenttiyksiköissä.
Osakkeiden kaltaista tuottoa
Korkopuolella riskiyrityslainoihin sijoittava Euro Yrityslaina Plus takoi osaketuoton kaltaiset 12 %:n tuottoluvut. Corporate Bond kasvatti arvoaan 9 % ja Yrityslaina Plus sekä Kehittyvät Korkomarkkinat noin 8 %. Samanlaiseen suoritukseen ylsi myös Korkotuotto, jonka arvonnousu ylitti indeksinsä lähes 5 prosenttiyksiköllä.
Nordean suositut yhdistelmärahastot takoivat nekin kovia lukuja vuoden 2023 aikana. Odotetusti osakepainotteisimmat rahastot kasvattivat arvoaan eniten. Korkopainotteisten yhdistelmärahastojen tuotot vaihtelivat 7–10 %:n välillä. Tasapainoisesti osake- ja korkosijoituksia omaavien rahastojen tuotot liikkuivat puolestaan 9–12 %:n välimaastossa. Osakepainotteisten rahastojen tuotot kohosivat parhaimmillaan jopa 16 %:n tuntumaan.
Markkinoilla kannattaa pysyä
Sijoittamiseen kuuluu lyhyellä aikavälillä rajutkin kurssiheilahtelut molempiin suuntiin. Niin pelkkien onnistumisten kuin jatkuvien pettymysten sarjassakin on syytä pitää mielessä, että sijoittamisella tavoitellaan pitkän aikavälin tuottoja. Vaikka joskus olisi houkutus myydä koko omaisuus tai vastaavasti laittaa likoon kaikki mikä irtoaa, on markkinoiden ajoittaminen äärimmäisen hankalaa jollei mahdotonta.
Vaikka edellisvuosi oli lopulta laajasti hajauttavalle sijoittajalle erinomainen, kannattaa huomata, että hyvin suuri osa koko vuoden tuotoista syntyi vain parin kuukauden aikana. Tämä ei ole ollenkaan epätyypillistä vaan pikemminkin päinvastoin. Juuri siksi markkinoilla kannattaa pysyä ja sijoittajan on syytä pitää kiinni omasta pitkän ajan suunnitelmastaan, jotta ei jää paitsi suotuisista ajoista.
Säännöllinen rahastosäästäminen vaikkapa kuukausittain on erinomainen keino hajauttaa sijoitukset ajallisesti. Säännöllisyys säästämisessä helpottaa rahankäytön suunnittelua, ja sen myötä rahastosijoittaja ostaa markkinoilta arvopapereita automaattisesti myös silloin, kun ne ovat suhteellisen edullisia.
Tässä artikkelissa esitetyt sijoittamista ja säästämistä koskevat näkemykset ovat yleistä tietoa, eikä suositus ostaa tai myydä mitään sijoitusinstrumenttia. Keskustele sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Rahastosäästämiseen kuuluu riskejä ja sijoitettujen varojen arvo saattaa nousta tai laskea. Rahastojen historialliset tuotot eivät ole tae tulevista tuotoista. Rahaston tulevat tuotot riippuvat mm. markkinan kehityksestä, salkunhoitajan taidoista, rahaston riskiprofiilista sekä rahaston kuluista.
Artikkelissa mainittuja rahastoja hallinnoi Nordea Funds Oy.
