Kotiharha eli englanniksi home bias tai home country bias on yksi lukuisista sijoittajia vaivaavista kansantaudeista. Tai pikemminkin kansojentaudeista, koska kotiharha on havaittavissa ympäri maailman.
Ilmiössä on kyse siitä, että sijoittajat omistavat yleensä huomattavasti enemmän kotimaisia osakkeita kuin mikä heidän kotimarkkinansa osuus on globaaleista osakemarkkinoista. Yhdysvaltoja lukuun ottamatta yksittäisten maiden osuus koko maailman markkinoista vaihtelee marginaalisten prosentin murto-osien ja muutaman prosentin välillä. Silti sijoittajien keskimääräisestä osakevarallisuudesta suuri osa, joskus yli puolet, on kiinni kotimaisissa yrityksissä.
Yllä oleva Vanguardin tiedoista koostettu taulukko havainnollistaa, miten suuri kotimarkkinapaino sijoittajilla on ympäri maailman. Pohjoismaiden ja Suomen tapauksessa ilmiö on entistä korostuneempi.
Riskejä on
Kotiharha altistaa sijoittajat riskeille, jotka riittävällä hajautuksella voisi osin poistaa. Erityisesti kyse on maariskistä, jolla tarkoitetaan muutoksia yritysten toimintaympäristössä. Muutokset voivat olla luonteeltaan taloudellisia kuten hiipuva kasvu tai poliittisia kuten epävarma turvallisuustilanne taikka ennakoimaton sääntely. Kun maariski kasvaa, sijoitusten arvot heilahtelevat usein voimakkaammin.
Pelkän maariskin lisäksi kotiharha voi kasvattaa muutenkin sijoittamiseen liittyvää epävarmuutta. Jos jotkin sektorit muodostavat poikkeuksellisen suuren osan tietyn maan osakemarkkinoista, voi tuloksena olla kasvanut toimialariski. Esimerkiksi Suomen heikkoa osakemarkkinakehitystä suhteessa pohjoismaisiin verrokkeihin viimeisen kahden vuoden aikana on selitetty Helsingin pörssissä korostuvilla syklisillä toimialoilla, jotka ovat olleet vaikeuksissa viime aikoina.
Joskus kotiharha voi kasvattaa myös yrityskohtaista riskiä. Esimerkiksi Tanskassa Novo Nordiskin markkina-arvo on suurempi kuin koko muun Tanskan osakemarkkinoita kuvaavan OMX Copenhagen -indeksin. Suomessa tilanne oli samankaltainen Nokian osalta yrityksen kulta-aikana. Yksittäisen yrityksen voimakas korostuminen salkussa kasvattaa sen arvonvaihteluja käytännössä varmasti.
Mutta on etujakin
Kotimarkkinoiden maltillisella suosimisella voi olla silti järkeenkäypiä perusteita. Ensinnäkin useat menestyneet salkunhoitajat korostavat, että on tärkeää sijoittaa yrityksiin, jotka tuntee ja joiden liiketoiminnan ymmärtää hyvin. Virheiden määrä helposti kasvaa sellaisten sijoituskohteiden osalta, joiden arvonluontia ei kunnolla käsitä. On ymmärrettävää, että ihmiset keskimäärin tuntevat kotimaisia yrityksiä paremmin kuin näiden ulkomaisia kilpailijoita. Sen vuoksi niihin sijoittaminenkin voi tuntua helpommalta.
Toisekseen moni saattaa haluta tukea kotimaisia toimijoita paitsi kulutusvalinnoillaan myös sijoituspäätöksillään. Ostamalla yrityksen osakkeita sijoittaja tukee suoraan tai epäsuorasti yrityksen toimintaa ja parantaa sen kykyä kerryttää kassavirtaa tulevaisuudessa.
Lisäksi jotkin toimialat ovat yhteiskunnan turvallisuuden kannalta kriittisiä. Ukrainan sota ja koronakriisi muistuttivat, että puolustusteollisuuden lisäksi kriittisiksi aloiksi voidaan katsoa myös muiden muassa elintarviketeollisuus tuotantoketjuineen, logistiikka-ala ja tietoliikennepalvelut. On ymmärrettävää, että näiden alojen toimijat halutaan pitää ainakin osittain kotimaisessa omistuksessa.
Kotimaista maltillisesti
Kotimarkkinoita suosiessa kannattaa silti muistaa, että maailma on täynnä mielenkiintoisia sijoitusmahdollisuuksia, joihin on myös helppo päästä käsiksi. Keskittymällä liiaksi siihen, mikä on lähellä, voi menettää monta hyvää mahdollisuutta hyvään tuottoon.
Sama toimii myös käänteisesti. Sijoittajilla on joskus taipumus kiintyä osakkeisiin, joita he ovat pitkään seuranneet ja omistaneet. Tämä sumentaa helposti itse kunkin arviointikykyä ja saa pitämään kiinni osakkeista, joiden tuottopotentiaali on heikko. Kärjistäen voi sanoa, että pelkkä yrityksen hyvä tunteminen ei tee siitä hyvää sijoituskohdetta.
Lyhyellä aikavälillä osakkeiden hintakehitystä ohjaavat lukuisat tekijät, varsinkin sijoittajien mielialat ja riskinottohalukkuus eli markkinasentimentti. Pitkällä aikavälillä osakkeiden suuntaa määrittelee kuitenkin yhtiön kyky kerryttää kassavirtaa. Ja juuri pitkän ajan tuoton osalta osakkeet hajoavat voimakkaasti eri leireihin.
Vain kourallinen voittajia
Eräässä tutkimuksessa analysoitiin 64 000 globaalin osakkeen kehitystä 30 vuoden ajalta (1990–2020). Tulosten perusteella vain hyvin pieni joukko osakkeita vastasi käytännössä koko maailmanmarkkinoiden tuotosta.
Yksi tapa katsoa asiaa on, että parhaiten pärjänneet 2,4 % eli noin 1 500 yhtiötä loivat arvonnousullaan saman verran vaurautta kuin maailman osakemarkkinat yhteensä. Vaikka monien muidenkin osakkeiden arvo nousi tarkastelujaksolla, näiden tuotot vastasivat niiden yhtiöiden tappioita, joiden arvonkehitys oli negatiivinen. Tappiota tehneitä osakkeita oli koko joukosta hieman yli puolet ja lähes 60 % osakkeista tuotti heikommin kuin Yhdysvaltain yhden kuukauden velkasitoumukset (t-bills) korkoa korolle -ilmiö huomioiden.
Terävimmältä huipulta katsottuna kuva on vielä vinoutuneempi. Aikavälillä vain 5 parhaiten tuottanutta osaketta vastasi 10 %:sta maailmanmarkkinoiden tuottoa ja 20 parasta 20 %:sta tuottoa. Kärki koostui tutuista jättiläisistä kuten Apple, Microsoft, Amazon ja Alphabet (Google).
Maailman kilpailukykyisimmät ja suurimpia kassavirtoja tahkoavat yritykset ovat olleet siis – vähemmän yllättäen – myös parhaimpia pitkän aikavälin sijoituksia.
Minkään muun maan paitsi Yhdysvaltojen kotimarkkina ei tarjoa kattavaa joukkoa alallaan maailman parhaimmista parhaimpia yrityksiä. Erityisesti pitkän aikavälin sijoittajan on syytä siksi hajauttaa riittävän suuri osa varoistaan kansainvälisille markkinoille, josta valtaosa tulevaisuuden voittajista löytyvät.
Tiesitkö, että…
- Sijoittamalla rahastoihin ammattimaiset salkunhoitajat ja analyytikot hoitavat varojasi etsien niille parasta mahdollista riskikorjattua tuottoa. Jollei rahaston sijoituspolitiikka erikseen rajoita, rahastot myös hajauttavat laajasti niin maantieteellisesti kuin toimialoittain.
- Yksittäisiä osakkeita rahastoilla on vähintäänkin useita kymmeniä. Yrityskohtainen riski rahastoihin sijoittaessa on siten pieni.
- Jos haluat tietää rahastosi salkunhoitajan tekemistä sijoituspäätöksistä ja niiden perusteluista, voit lukea rahastojen vuosi- ja puolivuotisraportteja. Niissä kerrotaan rahaston kaikki tapahtumat, tärkeät tunnusluvut ja kaikki omistukset, joita rahastolla oli vuoden vaihteessa tai puolivälissä. Raporteissa on myös salkunhoitajan kommentti.
- Rahastoja pystyy ostamaan yleisesti jo 10 eurolla. Omille sijoituksilleen voi ruveta rakentamaan hajautusta siis hyvin pienistä summista alkaen.
- Rahastoon on helppo solmia säännöllinen säästösopimus, niin että ostat rahastoa automaattisesti valitsemallasi summalla joka kuukausi. Näin pystyt hajauttamaan sijoituksesi vaivattomasti myös ajallisesti.
Kiinnostuitko rahastosäästämisestä?
Lue lisää!Haluatko keskustella suunnitelmistasi?
Varaa aika sijoitusneuvontaan
Tässä artikkelissa esitetyt sijoittamista ja säästämistä koskevat näkemykset ovat yleistä tietoa, eikä suositus ostaa tai myydä mitään sijoitusinstrumenttia. Keskustele sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Rahastosäästämiseen kuuluu riskejä ja sijoitettujen varojen arvo saattaa nousta tai laskea. Rahastojen historialliset tuotot eivät ole tae tulevista tuotoista. Rahaston tulevat tuotot riippuvat mm. markkinan kehityksestä, salkunhoitajan taidoista, rahaston riskiprofiilista sekä rahaston kuluista.
