Onko korkojen lasku hyvä vai huono uutinen korkosijoittajalle? Siihen ei ole suoraa vastausta, sillä lasku vaikuttaa erityyppisiin korkosijoituksiin eri tavoin. Väliä on myös sillä, tarkasteleeko vaikutuksia lyhyellä vai pitkällä aikavälillä ja mikä korkomarkkinoiden tilanne on sijoitushetkellä.
Alkuun on ehkä tarpeen kerrata tärkein korkojen kehitykseen ja korkosijoitusten arvoon liittyvä perusasia.
Korkotaso vaikuttaa arvoon käänteisesti
Korkojen liikkeillä on käänteinen vaikutus sijoitusten arvoon. Kun korot nousevat, jo omistetun korkosijoituksen arvo laskee, koska uuden sijoituksen voi tehdä korkeammalla korolla eli tuotolla. Korkojen laskiessa jo omistetun sijoituksen arvo taas nousee, sillä uudelle sijoitukselle saa jatkossa matalamman koron.
Korkosijoitusten ja -rahastojen herkkyyttä korkojen muutokselle mitataan modifioidulla duraatiolla. Se kertoo, miten sijoituksen arvo kehittyy, jos korkotaso yhtäkkiä muuttuu yhdellä prosenttiyksiköllä. Jos korkorahaston modifioitu duraatio on vaikkapa 5, nousee rahaston arvo 5 %, jos korot laskevat äkillisesti 1 prosenttiyksiköllä. Korkojen noustessa 1 prosenttiyksiköllä, rahaston arvo vastaavasti laskee 5 %.
Korkosijoittajan on tärkeää muistaa, että korkojen lasku on kaksiteräinen miekka. Toisaalta laskeva korkotaso kasvattaa nykyisten sijoitusten hintaa, jolloin sijoittaja pääsee nauttimaan lisätuotoista. Toisaalta laskevat korot alentavat korkosijoitusten tuottopotentiaalia, jolloin tuotot jäävät tulevaisuudessa pienemmiksi. Paljon riippuu siis sijoitushorisontista, onko korkojen lasku hyödyksi vai haitaksi.
Korkomuutosten vaikutukset korkorahastoissa
Markkinoilta löytyy monenlaisia korkosijoituksia ja -rahastoja ja siksi se, miten korkotason muutos vaikuttaa korkorahastoon, voi vaihdella. Näin muutokset voivat tyypillisesti vaikuttaa esimerkiksi Nordean erilaisiin korkorahastoihin.
Lyhyen koron rahastot
- Korkomuutosten vaikutus rahaston arvoon on suhteellisen pieni
- Sijoituksia yleensä myös vaihtuvakorkoisiin joukkolainoihin, jolloin tuottoon vaikuttavat enemmän lyhyiden (esim. euriborit) kuin pitkien korkojen (esim. pitkät valtionlainat) kehitys.
+ Jos keskuspankkien odotetaan laskevan korkoja, voivat lyhyet korot olla jonkin aikaa pitkiä korkoja korkeammat eli korkokäyrä voi olla laskeva. Tällöin lyhyen koron sijoituksille voi saada korkeampaa tuottoa kuin pidemmän laina-ajan sijoituksille.
Lyhyen koron rahastoja ovat mm. Nordea Korko, Nordea Korko Varovainen ja Nordea 1 - Low Duration European Covered Bond.
Pitkän koron rahastot
Valtionlainarahastot
- Korkomuutosten vaikutus rahaston arvoon tyypillisesti suuri (modifioitu duraatio korkea)
- Sijoitukset usein kiinteäkorkoisia ja toisinaan vasta vuosikymmenten päästä erääntyviä.
+ Valtionlainojen arvot voivat nousta voimakkaastikin korkojen laskiessa, mikä toteutuessaan tarjoaa merkittävää lisätuottoa vallitsevan tuottotason päälle.
Valtionlainarahastoja ovat mm. Nordea Euro Obligaatio.
Yrityslainarahastot
- Tuotto ja riski muodostuvat sekä korkoriskistä että yrityksen luottoriskistä; riskistä, että yritys ei maksa liikkeeseen laskemaansa lainaa takaisin sijoittajille
- Korkomuutosten vaikutus rahaston arvoon usein valtionlainoja pienempi lyhyempien laina-aikojen (tyypillisesti 5–8 vuotta) vuoksi
- Mitä korkeampi yrityksen luottokelpoisuus* on, sitä pienempi on sen luottoriski, ja sitä matalampaa korkoa yritys joutuu sijoittajalle lainastaan maksamaan.
+ Jos korkotason laskun taustalla on hidastunut inflaatio eikä niinkään kasvanut riski taantumasta, yritysten konkurssiriski ja sitä kautta yrityskohtainen luottoriski pienenee, kun yritykset saavat rahoitusta aiempaa edullisemmin. Tämä voi entisestään tukea yrityslainan arvon nousua.
Yrityslainarahastoja ovat mm. Nordea Corporate Bond ja Nordea 1 - US Corporate Stars Bond.
Riskiyrityslainarahastot
- Tuotto ja riski muodostuvat valtaosin yritysten luottoriskistä, pienemmässä määrin korkoriskistä
- Arvoon vaikuttavat samat tekijät kuin osakkeisiin: yrityksen tulosnäkymät, maksukyky ja konkurssiriski
- Kehitys mukailee ennemmin osakemarkkinoita kuin valtionlainamarkkinoita.
+ Riskiyrityslainat ovat usein muita yrityslainoja lyhyempiä, noin 4–6 vuoden mittaisia, jolloin niiden korkoriski on muita yrityslainoja pienempi. Jos korkotason laskun taustalla on hidastunut inflaatio eikä niinkään kasvanut riski taantumasta, yritysten konkurssiriski ja sitä kautta yrityskohtainen luottoriski pienenee, kun yritykset saavat rahoitusta aiempaa edullisemmin. Tämä voi nostaa riskiyrityslainan arvoa.
Riskiyrityslainarahastoja ovat mm. Nordea Euro Yrityslaina Plus, Nordea Yrityslaina Plus ja Nordea 1 - International High Yield Bond.
*Tiesitkö, että...
Yritysten luottokelpoisuutta mitataan luottoluokituksella, joka voi vaihdella AAA:sta (korkein) D:hen (yritys on maksukyvytön). Alemman luottoluokituksen (luottoluokitus BB+ tai alle) yritysten liikkeeseen laskemia lainoja kutsutaan riskiyrityslainoiksi.
Tämän markkinointimateriaalin on laatinut Nordea Funds. Tässä artikkelissa esitetyt tiedot eivät ole sijoitusneuvontaa, eikä niiden perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä eikä niitä tule pitää sijoitussuosituksena. Artikkelissa olevat arviot, luvut tai tiedot eivät ole täydellisiä, ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Keskustele sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Rahastosäästämiseen kuuluu riskejä ja sijoitettujen varojen arvo saattaa nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää koko sijoittamansa summan. Rahastojen historialliset tuotot eivät ole tae tulevista tuotoista. Rahaston tulevat tuotot riippuvat mm. markkinan kehityksestä, salkunhoitajan taidoista, rahaston riskiprofiilista, rahaston kuluista, valuuttakurssien vaihteluista sekä verotuksesta.
Nordea Korko, Nordea Korko Varovainen, Nordea Euro Obligaatio, Nordea Corporate Bond, Nordea Euro Yrityslaina Plus sekä Nordea Yrityslaina Plus -rahastoja hallinnoi Nordea Funds Oy.
Nordea 1 - Low Duration European Covered Bond, Nordea 1 - US Corporate Stars Bond sekä Nordea 1 - International High Yield Bond -rahastoja hallinnoi Nordea Investment Funds S.A., joka on Luxemburgiin rekisteröity rahastoyhtiö.
