Kiinalainen yhtiö valittiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa toimittamaan tuulivoimaloita Saksaan, mikä antoi aihetta riemuun Kiinassa ja epäluuloon Euroopassa. Uuden tuulipuiston rakennuttajien valinta kohdistui kiinalaiseen Mingyangiin. Tilaus sisältää 16 jättimäistä merituulivoimalaa, joiden on tarkoitus olla toiminnassa vuonna 2028. Niillä pitäisi tuottaa sähköä noin 400 000 kotitaloudelle, ja ne auttavat osaltaan Saksaa saavuttamaan tavoitteensa kattaa 80 prosenttia maan energiantarpeesta uusiutuvalla energialla vuoteen 2030 mennessä.
Saksan hallitus saattaa kuitenkin puuttua asiaan. Maan talousministeriön mukaan heinäkuussa julkistettua hanketta tarkastellaan huolellisesti, jotta kilpailulainsäädäntöä ei rikottaisi. ”Liittohallitus tarkastelee tätä päätöstä sekä kriittisen infrastruktuurin että tasapuolisten kilpailuedellytysten kannalta”, eräs ministeriön edustaja totesi uutistoimisto Reutersille.
Euroopan tuulivoimateollisuus kritisoi kiinalaisyhtiön valintaa. ”Saksan ja EU:n täytyy pohtia ennen kuin on liian myöhäistä, pitävätkö ne tuulienergiaa strategisena sektorina”, tuulivoimayhdistys WindEurope varoitti lausunnossaan.
Kritiikki on osa laajempaa keskustelua suhteista Kiinan kanssa. Euroopassa pelätään, että vihreä siirtymä kärsii ja markkinoille tulvii halpoja Kiinassa tehtyjä tuotteita. Kauhuskenaario olisi se, että Euroopassa ei käytännöllisesti katsoen olisi enää ollenkaan omaa aurinkosähköteollisuutta, vaan sektoria hallitsisi Kiina.
Tällä hetkellä keskustellaan etenkin kiinalaisista sähköautoista. Euroopan komissio on korottanut kiinalaisten sähköautojen tullia peräti 35 % sillä perusteella, että Kiina on myöntänyt sektorille valtiontukea. Komissio haluaa näin suojella eurooppalaista autoteollisuutta ja vihreitä toimitusketjuja. Tästä on seurannut voimakkaita protesteja Kiinassa. Näyttää vahvasti siltä, että seuraava suuri kiistakapula EU:n ja Kiinan välisessä kaupassa on tuulienergia. Euroopan komissio on jo ryhtynyt toimiin ja käynnistänyt tutkimuksen, joka saattaa johtaa siihen, että myös kiinalaisten tuulivoimaloiden tullia korotetaan.
Kiinalaiset tuulivoimayhtiöt ovat alkaneet rynnistää maailmanmarkkinoille toden teolla. Kiinalainen tuulivoimala vietiin ulkomaille ensimmäisen kerran vuonna 2008. Tuulivoima-alan kansainvälisen yhteistyöjärjestön Global Wind Energy Councilin (GWEC) tekemän selvityksen mukaan viime vuonna kiinalaisyhtiöt asensivat tuulivoimakapasiteettia ulkomailla jo 3,7 gigawatin edestä. Kiinalaiset tuulivoimayhtiöt ovat pudottaneet tanskalaisen Vestasin maailmanlaajuisesti kolmannelle sijalle, ja kymmenen 15:stä eniten tuulivoimaa asentaneesta yhtiöstä on kiinalaisia.
Leijonanosa kiinalaisista tuulivoimaloista nousee kuitenkin edelleen Kiinaan, joka on nykyään tuulivoiman ylivoimainen kärkimaa. Kiinassa asennettiin viime vuonna 77 gigawattia tuulivoimaa, mikä vastasi 65 %:a koko maailmassa vuonna 2023 asennetusta kapasiteetista. EU-maissa asennettiin puolestaan 17 gigawattia tuulivoimaa.
Tuulienergia Kiinassa
- Kiinan hallitus on sitoutunut siihen, että ei-fossiilisten polttoaineiden osuus maan primäärienergialähteistä on 25 % vuoteen 2030 mennessä. Asennetulla kapasiteetilla mitattuna Kiinan osuus maailman tuulivoimamarkkinoista on yli puolet.
- Kiinan tuulivoimasektori on kasvanut suureksi 10–15 viime vuoden aikana. Kiinan kansallisen energiahallinnon mukaan tuulienergian asennettu kapasiteetti kasvoi viime vuonna 21 % ja oli yli 440 gigawattia. 20 vuotta sitten kapasiteettia oli noin yksi gigawatti.
- Nykyään Kiinan osuus tuulivoiman maailmanlaajuisesta tuotantokapasiteetista on yli 60 %. Euroopan osuus tuotantokapasiteetista on 19 % ja Yhdysvaltojen 9 %. Kiinalaiset valmistajat ovat neljän viime vuoden aikana tuoneet markkinoille 426 uutta turbiinimallia, kun muissa maissa niitä on tuotu markkinoille 29.
- Viime vuonna kiinalaisyhtiöt Goldwind, Envision, Windey, Mingyang ja SANY asensivat 2,3 gigawattia tuulienergiaa Kiinan rajojen ulkopuolelle. Voimaloista 63 % pystytettiin Aasiaan (Kiinan ulkopuolelle). Seuraavina olivat Etelä-Amerikka (13 %), Eurooppa (8 %), Afrikka (8 %), Tyynenmeren alue (4 %) ja Lähi-itä (3 %).
- Tanskalaisella Vestasilla on edelleen laajin maantieteellinen jakauma, sillä sen tuulivoimaloita on 36 maassa. Seuraavina tulevat Siemens Gamesa, Enercon, Nordex Group ja GE Vernova.
Lähde: NEA ja GWE
Suuren kysynnän ja Kiinan hallituksen poliittisen tahdon ansiosta energia- ja tuulivoimayhtiöt panostavat jatkossakin investointeihin ja kapasiteetin kasvattamiseen, GWEC:n Kiinan johtaja Wanliang Liang toteaa. Tämä on johtanut myös kiinalaisyhtiöiden äärimmäisen kovaan keskinäiseen kilpailuun.
– Markkinoilla on liikaa kiinalaisia yhtiöitä, mistä seuraa ylikapasiteettia ja hintasota. Kiinalaiset valmistajat myyvät tuotteitaan niin halvalla, ettei niille jää lainkaan voittoa. Se ei ole tervettä, hän sanoo.
Siksi on pitkällä aikavälillä todennäköistä, että osa kiinalaisyhtiöistä joutuu lopettamaan toimintansa.
Tämä on myös syy siihen, että useat kiinalaisyhtiöt ovat alkaneet pyrkiä entistä määrätietoisemmin muille markkinoille. Etenkin yksityisessä omistuksessa olevat Goldwin, Envision ja Mingyang tähyilevät ulkomaille.
– Kiinan osuus maailmanmarkkinoista kasvaa, vaikka en uskokaan, että kiinalaiset valmistajat nousevat hallitsemaan Kiinan ulkopuolisia markkinoita lähitulevaisuudessa. Uusilla markkinoilla kilpaileminen vaatii suuria tuotantolaitoksia, joten kiinalaisyhtiöt joutuvat investoimaan aiempaa enemmän paikallisten tehtaiden rakentamiseen. Se vie aikaa, Wanliang Liang sanoo.
Kiinalaisia kiinnostavat erityisesti Kaakkois-Aasia, Afrikka ja Latinalainen Amerikka. Sen sijaan pääsy Euroopan markkinoille on hänen mukaansa jo estetty.
– Euroopalla on oma tuulivoimateollisuutensa, jota se haluaa tietenkin suojella. Kiinalaisyritysten pääsyä Euroopan markkinoille ollaan estämässä, mikä on ensisijaisesti poliittinen päätös, Wanliang Liang sanoo.
Markkinoilla on liikaa kiinalaisia yhtiöitä, mistä seuraa ylikapasiteettia ja hintasota. Kiinalaiset valmistajat myyvät tuotteitaan niin halvalla, ettei niille jää lainkaan voittoa. Se ei ole tervettä.
Poliittinen tuki ja Kiinan valtionpankkien halvat lainat ovat osaltaan edistäneet tuulivoimasektorin kasvua Kiinassa. Siihen ovat tosin vaikuttaneet muutkin tekijät.
– Kiinan tuulivoimasektori on kasvanut suureksi samaan tahtiin Kiinan muun teollisuuden kanssa. Valmistajat saavat helposti hyviä ja halpoja komponentteja. Sektori on siis hyötynyt siitä, että se on osa Kiinan erittäin laajaa tuotantoteollisuutta. Lyhyesti sanottuna tuotteet ovat parantuneet ja hinta laskenut jatkuvasti, Wanliang Liang sanoo.
Tästä hyötyvät myös eurooppalaiset valmistajat. Hinnat olisi vaikeaa pitää alhaalla ilman kiinalaisia alihankkijoita ja niiden komponentteja aina lavoista ja vaihteistoista kuulalaakereihin. Kysymys kuuluukin, onko ylipäänsä mahdollista siirtää koko tuotantoketju EU:n rajojen sisäpuolelle.
– Se edellyttäisi mittavia investointeja erittäin suuriin ja raskaisiin teollisuuslaitteistoihin. Joidenkin laitteiden kohdalla odotusaika on jopa kaksi vuotta, joten asia ei ole aivan yksinkertainen, vaikka se poliittisesta näkökulmasta sellaiselta kuulostaisikin, Wanliang Liang sanoo.
– Jos Eurooppa jättää muunmaalaiset yhtiöt kokonaan ulkopuolelleen, vihreä siirtymä etenee hyvin hitaasti ja tulee varsin kalliiksi, hän toteaa lopuksi.
Tämän markkinointimateriaalin on laatinut Nordea Funds. Tässä artikkelissa esitetyt tiedot eivät ole sijoitusneuvontaa, eikä niiden perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä eikä niitä tule pitää sijoitussuosituksena. Artikkelissa olevat arviot, luvut tai tiedot eivät ole täydellisiä, ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Keskustele sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Rahastosäästämiseen kuuluu riskejä ja sijoitettujen varojen arvo saattaa nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää koko sijoittamansa summan. Rahastojen historialliset tuotot eivät ole tae tulevista tuotoista. Rahaston tulevat tuotot riippuvat mm. markkinan kehityksestä, salkunhoitajan taidoista, rahaston riskiprofiilista, rahaston kuluista, valuuttakurssien vaihteluista sekä verotuksesta.
