Helsingin pörssin kehitys on ollut kansainvälisessä vertailussa heikkoa jo lähes kolme vuotta. Tämä ei sinänsä ole mitenkään outoa, sillä aina jotkut markkinat jäävät toisten kyydistä. Se toimii kuitenkin hyvänä muistutuksena siitä, miksi osakesalkun perusteellinen kansainvälinen hajautus on niin tärkeää. Esimerkiksi viime vuosina puutteellinen hajautus on voinut helposti johtaa siihen, että sijoittaja on jäänyt paitsi suurten amerikkalaisten teknologiayhtiöiden hurjista tuotoista.
Ei ole luonnollisesti mitään takeita siitä, että nämä samat yhtiöt ovat tuottokärjessä jatkossakin, mutta tässä juuri piilee koko jutun juoni: sijoittamalla riittävän moneen erilaiseen yhtiöön vaikkapa rahastojen kautta sijoittaja varmistuu siitä, että on aina mukana kulloisissakin voittajissa. Kun lisäksi tiedetään, että osakemarkkinoiden hyvät pitkän aikavälin tuotot pohjautuvat verraten harvan yhtiön erinomaiseen menestykseen, on sijoittajan syytä miettiä, uskooko itse pystyvänsä valitsemaan juuri nämä yhtiöt vai onko sittenkin parempi hajauttaa rohkeammin.
Korkosijoituksista riskinhallinnan lisäksi tuottoja
Melkein vuosikymmenen ajan joukkolainasijoitusten tärkein rooli pitkäjänteisen sijoittajan salkussa oli tasata riskejä: talousnäkymien heikentyessä matalariskisten joukkolainojen korot tyypillisesti laskevat ja arvot nousevat samalla, kun osakekurssit laskevat. Toisin sanoen osake- ja korkosijoitusten välistä suhdetta säätelemällä pystyi säätelemään salkun riskitasoa. Tuotot joukkolainoista olivat kuitenkin melko tiukassa, kun korot oli painettu nollaan talouden ja inflaation elvyttämiseksi.
Vuosi 2022 oli korkosijoittajalle historiallisen hankala, kun korkoja nostettiin ripeään tahtiin kiihtyneen inflaation taltuttamiseksi. Samalla osakekurssit laskivat taloushuolten myötä, minkä seurauksena osake- ja korkosijoitusten välinen hajautus ei toiminut edellä kuvatulla tavalla.
Vastaavaa tapahtuu äärimmäisen harvoin. Mutta oli tuon vuoden tapahtumissa jotain hyvääkin: korkosijoitukset nimittäin palasivat rytinällä sijoituskartalle korkotason ripeän nousun myötä. Korkotaso on matalariskisten joukkolainojen kohdalla erittäin hyvä arvio tulevista tuotoista. Samalla inflaation taltuttua joukkolainat voidaan jatkossa hinnoitella markkinoilla vapaammin talous- ja inflaationäkymien mukaan. Tämän ansiosta myös osake- ja korkosijoitusten välisen hajautuksen voi odottaa jatkossa toimivan normaaliin tapaansa. Osake- ja korkosijoituksiin pohjautuvien salkkujen tuottojen voi näistä syistä odottaa jatkossa olevan parempia ja kehityksen hyvin todennäköisesti myös viime vuosia tasaisempaa. Tässä mielessä eletäänkin hajauttajan kulta-aikaa – ainakin kuluneeseen vuosikymmeneen peilaten:
Onko nyt aika hajauttaa myös korkorahastoihin?
Miten erilaiset korkorahastot toimivat ja mitä kannattaa ottaa huomioon, kun sijoittaa korkomarkkinoille?
Lue lisää korkorahastoista!Hajauta salkkusi rahastojemme avulla
Monipuolisesta rahastovalikoimastamme löydät erilaisia korkorahastoja, joiden avulla voit helposti hajauttaa sijoituksiasi.
Tutustu rahastovalikoimaamme!Tämän markkinointimateriaalin on laatinut Nordea. Tässä artikkelissa esitetyt tiedot eivät ole sijoitusneuvontaa, eikä niiden perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä eikä niitä tule pitää sijoitussuosituksena. Artikkelissa olevat arviot, luvut tai tiedot eivät ole täydellisiä, ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Keskustele sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Rahastosäästämiseen kuuluu riskejä ja sijoitettujen varojen arvo saattaa nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää koko sijoittamansa summan. Rahastojen historialliset tuotot eivät ole tae tulevista tuotoista. Rahaston tulevat tuotot riippuvat mm. markkinan kehityksestä, salkunhoitajan taidoista, rahaston riskiprofiilista, rahaston kuluista, valuuttakurssien vaihteluista sekä verotuksesta.
Sijoittajan tulee tutustua rahaston avaintietoasiakirjaan ennen rahastomerkinnän tekemistä. Rahastojen säännöt, avaintietoasiakirjat ja muun lakisääteisen materiaalin löydät osoitteesta nordeafunds.com/fi/rahastot.
