100 vuotta historiaa - osakemarkkinoiden suurimmat kriisit

Nordea Funds Magazine luo katsauksen viimeisen 100 vuoden suurimpiin osakekriiseihin amerikkalaisen Dow Jonesin -indeksin perusteella.

A crowd of people standing in front of a statue of George Washington on Wall Street during the Stock Market Crash in 1929.

HISTORIA

Osakemarkkinoiden suurimmat kriisit– yli 100 vuotta

Nordea Funds Magazine luo katsauksen viimeisen 100 vuoden suurimpiin osakekriiseihin amerikkalaisen Dow Jonesin -indeksin pohjalta.

Kun koronapandemia vuonna 2020 järkytti rahoitusmarkkinoita, taustalla oli epävarmuus pandemian laajuudesta ja seurauksista. Viime vuosina inflaatio ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat saaneet aikaan suurta levottomuutta markkinoilla.Kaikissa kolmessa tapauksessa markkinat ovat reagoineet epävarmuuteen kriisien laajuudesta ja seurauksista, mikä on myös historiallisesti ollut tärkein syy markkinareaktioihin.

Maailmanhistoriaan jääneet tapahtumat ovat jo monesti heiluttaneet markkinoita ja piirtäneet notkahduksia kurssikäyriin - ja tämä tulee varmasti jatkumaan. Itse asiassa useat taloustieteilijät odottavat osakekriisien tapahtuvan noin kymmenen vuoden välein. Käy kanssamme läpi viimeisten 100 vuoden suurimmat kriisit.

1929-1932

Pörssiromahdus Wall Streetillä

Line chart demonstrating the stock market drop by 89% after the Crash of Wall Street

Pörssiromahdus Wall Streetillä

Kaikkein tunnetuin kriisi on epäilemättä Wall Streetin vuoden 1929 pörssiromahdus, jonka vaikutus maailmantalouteen oli valtaisa. 1920-luvulla elettiin noususuhdannetta ja tunnelmat olivat optimistiset ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen vuonna 1918. Iloinen 20-luku vaihtui kuitenkin paniikkiin lokakuussa 1929, kun osakkeiden hinnat lähtivät jyrkkään laskuun, mikä sai yksityiset sijoittajat myymään sijoituksiaan paniikissa. Lasku huipentui mustaan tiistaihin 29. lokakuuta, jolloin pörssin markkina-arvo laski tähtitieteelliset 14 miljardia dollaria.

Samaan aikaan USA veti sijoituksiaan pois Euroopasta, mikä sai myös Euroopan alamäkeen ja vaikutti erityisesti Saksaan, jossa markkinat eivät juuri olleet elpyneet ensimmäisen maailmansodan koettelemuksista.

Romahdus jatkui heinäkuuhun 1932 asti, jolloin markkinat putosivat 89 prosenttia ja se johti pitkään, aina 1930-luvulle asti jatkuneeseen taantumaan. Vuonna 1933 työttömyysaste Yhdysvalloissa oli murheelliset 25 prosenttia. Samana vuonna presidentti Franklin D. Roosevelt esitteli New Deal -ohjelman, jonka tavoitteena oli saada talous takaisin raiteilleen. Sittemmin on väännetty kättä, oliko New Deal todella lääke kriisiin vai käynnistettiinkö ohjelma juuri siinä vaiheessa, kun kriisi oli joka tapauksessa taittumassa.

Kesti joka tapauksessa 25 vuotta ennen kuin Dow Jones -indeksi toipui täysin romahduksesta, joka on yhä maailmantalouden suurin ja syvin talouskriisi.

1937-1942

2. maailmansota

Line chart demonstrating the stock market drop by 53% during World War 2

Maailma sodassa

Maailmantalous oli vielä toipumassa vuoden 1929 romahduksesta, kun uusi kriisi jo iski. Syyskuussa 1939 Saksa hyökkäsi Puolaan, ja toinen maailmansota vauhditti maailmantalouden uuteen myrskyyn. Kurssit olivat lähteneet laskuun jo aiemmin maailman odottaessa sodan alkavan.

Huhtikuussa 1942 Dow Jones -indeksi saavutti pohjalukemat ja oli laskenut viiden vuoden aikana yhteensä hieman yli 50 prosenttia.

1946-1949

Sodan jälkeen

Line chart demonstrating the stock market drop by 24% after World War 2
Peace posters in a crowd

Maailma pelkää uutta taantumaa

Vaikka Yhdysvalloissa yritysten tulokset nousivat sodan päättymisen jälkeen uusiin ennätyksiin, pysyi osakemarkkinoiden kehitys vaimeana. Pelättiin uutta taantumaa. Osakekurssit lähtivät jälleen nousuun vasta vuonna 1949 – ja nousivatkin koko 1950-luvun ajan.

1961-1963

Kylmä sota

Line chart demonstrating the stock market drop by 27% after The Cold War

Kylmä sota iskee osakemarkkinoille

Osakemarkkinoiden nousu jatkui vuoteen 1961 saakka, jolloin Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välinen kylmä sota oli kiivaimmillaan. Yhdysvaltain presidentin John F. Kennedyn ja Neuvostoliiton pääministeri Hruštšovin huippukokous kesäkuussa 1961 epäonnistui ja myöhemmin samana vuonna Berliinin muurin rakentaminen alkoi.

Markkinat alkoivat laskea vuoden 1961 lopussa ja lasku jatkui koko seuraavan vuoden. Vaikka kriisi oli vakava, se oli myös lyhyt – jo vuoden 1963 lopulla korot palasivat normaaleiksi ja osakekurssit olivat jälleen kriisiä edeltäneellä tasolla. Kriisin varsinaisesta syystä ei ole koskaan päästy yksimielisyyteen. Yhdysvalloissa kriisiä kutsuttiin tammikuussa 1961 presidentiksi tulleen John F. Kennedyn mukaan ”The Kennedy Slide of 1962”.

1972-1974

Vietnamin sota ja Watergate

Line chart demonstrating the stock market drop by 45% after The Vietnam War and Watergate

Vietnam ja Watergate huolettavat

Yhdysvallat tehosti kylmän sodan yhteydessä Neuvostoliiton liittolaisiin kohdistuvaa politiikkaansa ja antoi siksi täyden tukensa Etelä-Vietnamille, joka oli vuodesta 1955 lähtien käynyt sotaa kommunistista Pohjois-Vietnamia vastaan. Vuonna 1965 Yhdysvallat lähetti sotilaita Vietnamiin, mutta televisiossa näytettyjen väkivaltaisten sotareportaasien jälkeen amerikkalaiset alkoivat vastustaa sotaa. Vuonna 1967 noin 35 000 amerikkalaista osallistui Vietnamin sodan vastaiseen mielenosoitukseen Pentagonin edessä.

Sota päättyi vuonna 1975, jolloin Yhdysvaltain osakemarkkinoita painoivat geopoliittiset jännitteet, öljykriisi ja inflaatio. Tilannetta heikensi vallan laajan väärinkäytön hallituksessa paljastanut Watergate-skandaali, jonka seurauksena presidentti Nixon joutui elokuussa 1974 eroamaan virastaan.

1987

Musta maanantai

Line chart demonstrating the stock market drop by 23% after Black Monday

Maailmanlaajuinen romahdus

Osakemarkkinat ja Yhdysvaltain talous nousivat 1970-luvun lopulla uuteen kukoistukseen. Vuoden 1987 romahdus tuli odottamatta ja dramaattisesti. Maanantaina 19. lokakuuta markkinat lähtivät laskuun ensin Aasiassa, sitten Euroopassa ja lopulta Yhdysvalloissa. Pörssiromahdus oli tosiasia.

Sen syytä on pohdittu myöhemmin paljon. Taustalla oli useita tekijöitä: futuurit ja muut uudet sijoitustuotteet, kansainväliset öljyneuvottelut ja yritykset manipuloida valuuttakursseja ja korkoja. Yksi asia oli kuitenkin varma: kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla nähtiin ensimmäistä kertaa, miten sidoksissa eri markkinat olivat toisiinsa.

Lokakuun 1987 tapahtumia verrattiin vuoteen 1929, mikä sai monet pelkäämään uutta taantumaa. Pelko oli kuitenkin aiheeton, hyvin nopeasti Dow Jones -indeksi palasi jälleen normaalille tasolle. Vaikka mustan maanantain kurssilasku oli suurin koskaan yhden päivän aikana tapahtunut pudotus, osakemarkkinoiden tuotto oli vuoden 1987 lopussa 2,26 % ja markkinat lähtivät nousuun.

Useiden taloustieteilijöiden mukaan keskuspankkien rooli oli taantuman välttämisessä ratkaiseva. Erityisesti Yhdysvaltain keskuspankin päällikkö Alan Greenspan turvasi nopeasti ja tehokkaasti markkinoiden likviditeettiä. Häntä on kuitenkin myös kritisoitu siitä, ettei hän antanut markkinoiden laskea luonnolliselle tasolleen.

2000-2002

IT-kupla

Line chart demonstrating the stock market drop by 38% after the dot-com bubble
Man looking at computers

Kun IT-kupla puhkeaa

Osakemarkkinoiden nousu jatkui koko 1990-luvun ajan. Vuosikymmenen lopussa internet löi läpi toden teolla, minkä seurauksena syntyi aivan uudentyyppisiä niin sanottuja dotcom-yrityksiä. Monet näistä uusista menestyksekkäistä teknologiayrityksistä listautuivat pörssiin ja niiden osakekurssit ampaisivat pilviin. Yhtiöiden arvostukset olivat erittäin korkeat ja Dow Jones nousi huippulukemiin vuonna 2000.

Vuoden 2001 puolivälissä kupla puhkesi ja monet sijoittajat myivät osakkeensa, mikä veti kurssit jyrkkään laskuun. Lokakuussa 2002 Dow Jones putosi kriisin seurauksena noin 38 prosenttia

2007-2009

Finanssikriisi

Line chart demonstrating the stock market drop by 51% after the financial crisis of 2008

Kun asuntokupla puhkesi

Monet amerikkalaiset asunnonomistajat ottivat 2000-luvulla niin sanottuja subprime-lainoja. Kun korkoja nostettiin useita kertoja ja asuntojen hinnat laskivat vuosina 2005–2006, monilla oli vaikeuksia lyhentää lainojaan. Tämä vaikutti pankkeihin, jotka olivat sijoittaneet asuntomarkkinoille ja subprime-lainoihin.

Syyskuussa 2008 Yhdysvaltain liittovaltio otti reilun viikon kuluessa asuntolainoja rahoittavat puolivaltiolliset yhtiöt Freddie Macin ja Fannie Maen sekä maailman suurimman vakuutusyhtiö AIG:n hallintaansa ja Yhdysvaltojen neljänneksi suurin investointipankki Lehman Brothers meni konkurssiin. Finanssikriisi oli alkanut, pankkeihin kohdistui paineita ja sijoittajat halusivat päästä eroon omistuksistaan, mikä johti jyrkkään kurssilaskuun.

2020

COVID-19-pandemia

Line chart demonstrating the stock market drop by 37% after the COVID-19 pandemic

Kun pandemia sai maailman polvilleen

Maaliskuussa 2020 koko maailma oppi uuden sanan: COVID-19. Kiinasta alkanut epidemia ilmoitettiin joulukuussa 2019 Maailman terveysjärjestölle WHO:lle, joka julisti COVID-19:n pandemiaksi maaliskuussa 2020. Monet maat rajoittivat välittömästi liikkumista kansalaistensa suojelemiseksi.

Myös osakemarkkinat reagoivat nopeasti pandemiaan. Dow Jones lähti laskuun jo helmikuussa 2020 ja laski oli maaliskuun 23. päivänä laskenut 37 prosenttia. Seuraavina vuosina - 1.4.2022 asti - indeksi nousi 87 prosenttia.

2021-2022

Inflaatiokriisi

Line chart demonstrating the stock market drop by 9% after the Inflation crisis

Näin inflaatio nosti korkoja

Inflaatiohuolet heräsivät jo koronapandemian aikana, kun useat muun muassa Kiinan ja USA:n suuret satamat ja liikenteen solmukohdat olivat ajoittain suljettuina. Myöhemmin, vuonna 2022, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, mikä kiihdytti inflaatiota muun muassa öljyn ja kaasun hintojen noustessa voimakkaasti. Inflaation kiihtymisen seurauksena Yhdysvaltain keskuspankki FED:in oli pakko nostaa korkoja. Euroopan keskuspankki seurasi esimerkkiä ja useita vuosia erittäin matalana ja jopa negatiivisena pysytelleet korot lähtivät nousuun.

Vuoden 2022 alussa ohjauskorko oli 0,25 prosenttia, ja pitkälle vuoteen 2023 asti korkoa nostettiin jokaisessa korkokokouksessa kvartaaleittain. Markkinat kääntyivät laskuun – ja vuotta 2022 kuvailtiin myöhemmin todella harvinaiseksi sekä osakkeiden että joukkovelkakirjojen laskiessa.

Vuonna 2023 inflaatiokriisi näytti taittuneen ja korkojennousujen odotettiin loppuneen. Sittemmin markkinat ovat pääosin nousseet yleisen optimismin sekä yritysten kohtuullisen hyvän yleistilanteen ansiosta.

Sateen jälkeen on pouta

Tässä artikkelissa esitetyt sijoittamista ja säästämistä koskevat näkemykset ovat yleistä tietoa, eikä suositus ostaa tai myydä mitään sijoitusinstrumenttia. Keskustele sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Tutustu rahastoihimme
Lähteet: Investopedia, History.com ja Den Store Danske, The Washington Post, Corporate Finance Institute, Dansk Aktionærforening, Market Realist ja Investing.com. Kuvat: Getty Images, Wikipedia